Some-kurssilla tehtävänämme on kertoa yhdestä tutusta sosiaalisen median sovelluksesta/ympäristöstä sekä tutustua yhteen itselle ei niin tuttuun ympäristöön. Omalla kohdalla on pakko myöntää, etten ole mitenkään kovin aktiivinen somen käyttäjä. Tosin ei minulla ole mitään sosiaalista mediaa vastaan, jotenkin aktiivisuus siellä on vain jäänyt vähemmälle.

 

Sosiaalisessa mediassa facebook on minulle tutuin ympäristö. Facebook ei todennäköisesti paljoa esittelyä kaipaa, onhan se yksi suomalaisten suosituimmista sosiaalisen median alustoista. Facebookissa käyttäjä voi luoda itselleen kuvallisen profiilin ja julkaista tekstiä, kuvia ja videoita sekä määritellä kenelle julkaisut näkyvät. Myös jokin yhteisö tai yritys voi luoda itselleen profiilin facebookissa ja julkaista sitä kautta sisältöä. Facebook saa tuloja mainoksista, joten yritys voi myös ostaa mainostilaa facebookissa.

 

Toiseksi some kanavaksi valitsin Twitterin. Twitteriä en ole aiemmin käyttänyt, enkä tunne sitä tarkemmin. Toki muualla mediassa törmää asioihin, joita ihmiset ovat twitterissä julkaisseet, joten väistämättä tästä kanavasta jotain tietää. Twitterissä ihmiset voivat julkaista päivityksiä, jotka ovat max.280 merkkiä pitkiä. Ihmiset voivat myös lähettää toisilleen viestejä/päivityksiä. Twitterissä kaikki on julkista tekstiä.  Mielestäni twitter tarjoaa mahdollisuuden lyhyeen ja tiiviiseen viestintään. Sen avulla voi helposti tiedottaa ja uutisoida ajankohtaisia asioita ja osallistua keskusteluun päivän aiheista. Yritykselle se mahdollistaa ”ajan hermoilla” pysymisen ja omasta toiminnasta tiedottamisen.

 

Tarkastelin kolmen eri yrityksen/organisaation facebookin ja twitterin käyttöä. Organisaatiot edustavat täysin erilaisia toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Kaikilla valitsemillani organisaatioilla oli käytössään facebook- ja twitter-tilit ja käyttö oli aktiivista.

 

Twitterissä organisaatiot julkaisivat lähinnä uutisointia toiminnastaan sekä ilmoituksia yrityksessä tapahtuvista asioista. Kaikki julkaisivat myös linkkejä omaa alaansa koskeviin artikkeleihin. Nähtävillä oli myös ihmisten antamaa palautetta yrityksen toiminnasta. Facebookissa yritykset julkaisivat saman sisältöistä tekstiä kuin twitterissä sekä linkittivät artikkeleita organisaationsa aihealueeseen liittyen. Myös kuvia omasta toiminnasta julkaistiin paljon ja mainostettiin yrityksen toimintaa ja sen järjestämiä tapahtumia.

 

Lähes kaikki asiat, joita yrityksen julkaisivat, olivat iloisia ja positiivisia. Yksi mielenkiintoinen poikkeus osui kuitenkin silmiini. Yhdessä valitsemassani organisaatiossa oli tapahtunut aika traaginen virhe toiminnassa. Tämä asia oli nopeasti tuotu julkisuuteen kertoen rehellisesti, että tällainen virhe on tapahtunut ja kerrottiin sen selvittelystä sekä pahoiteltiin asiaa. Mielestäni tämä oli toimivaa kriisiviestintää, johon en ole aiemmin törmännyt muissa saman alan organisaatioissa, vaikka ajoittain virheitä sattuu ja niistä luetaan sitten uutisista, kun joku vuotaa tietoa medialle.

 

Omalla alallani terveydenhuollossa somea voitaisiin hyödyntää monellakin tapaa. Sen käyttö toisi palvelut lähemmäksi ihmistä sekä antaisi mielestäni rennomman kuvan alasta, jossa työskentelen. Somen avulla ihmisille voitaisiin jakaa tietoutta ajankohtaisiin terveysasioihin liittyen esimerkiksi linkittämällä itsehoito-ohjeita. Vaikka nykypäivänä netistä löytyy paljon tietoa, ei oikeanlaisen, faktapohjaisen lähteen löytäminen ole kaikille käyttäjille itsestään selvää. Artikkeleiden julkaiseminen somessa toisin oikeanlaisen tiedon lähemmäksi asiakkaita.